BLOGGER TEMPLATES AND TWITTER BACKGROUNDS

tiistai 3. toukokuuta 2011

Tsing!

Messut on ohi. Auto on palautettu takasin, toivottavasti tyytyväiselle, omistajalleen. :D Koulussa ollaan palattu normaalimpaan arkeen. Itellä on ollu kyl vähä löysäily fiilis, tosin messuilta tuliaisena tullu flunssa on rajottanu vähän jaksamista. :(
Tänään olikin vähän erilainen päivä, kun Jari ei ollukaan koulussa vaan luennoimassa sosiaalisen median käytöstä. Meidät oppilaat tällättiin seuraamaan esitystä internetin välityksellä. Ja olihan se nyt aika jännää! Taidettiin keskittyä Jarin höpinöihin niin innoissamme ettei tajuttu kommentoida chatissa esitettyihin kysymyksiin. Niinpä meille määrättiinki kotitehtäväks, et kirjotetaan tänne blogeihimme vastaukset kysymyksiin.

Meiltä siis kysyttiin seuraavaa:
Mitä välineitä meille on annettu projektin etenemisen seuraamiseen, montako oppilasta oli mukana projektissa/välineiden määrä, onko omia laitteita käytettävissä päivittelyyn (älypuhelimia, koneita kotona), miten kouluun hankitut laitteet on toiminu, oliko ne tarpeellisia, onko ollu vaikutuksia oppimiseen, mitä mieltä oppilaat on itse haalareiden värin vaihtumisesta?

Pidemmittä puheitta siis:
Koulussa meille on annettu kaks kannettavaa tietokonetta, joita saa käyttää koulussa sillon, kun tarve vaatii. Ja on kyl ollu hyödyllisiä varsinkin, jos äkkiä tarvii netistä kaivaa jotain tietoo, tai juurikin blogin päivitykseen. Koneiden lisäks meillä on neljä tai viis iPad:ia. Niistä ei oo ihan niin paljoo ollu hyötyä, kun ne on kuitenki niin isoja ettei ne mahdu taskuun, eikä itestä ainakaan tunnu kivalta jättää niinkin kallista härveliä vaan lojuun johkin pitkin hallia pölyttyyn. Mut tiedon haussa nääkin on kyl tosi näppäriä vempaimia, mikäli hermot vaan kestään sen kosketusnäytön kanssa. :D
Meillä on myös kolme iPod:ia, jotka on kyl ainakin itelläni ollu kovassa käytössä. Se on näppärän kokonen, kulkee siis aina taskussa, siinä on kamera, joten koko ajan pystyt kuvaamaan työn etenemistä, ilman et tarvii sinkoilla hakeen kameraa mistään toisesta päästä rakennusta. Sekä myös toi tiedon haun näppäryys. (Tosin pieni näyttö ja isot sormet ei oo kauheen hyvä yhdistelmä :D)
Näiden lisäks meille annettiin Canonin digikamera ja videokamera. Videoita ollaan otettu muutamia, ja kuviakin jonkin verran, tosin jossain vaiheessa näiden käyttö jäi vähän taka-alalle, kun ei kellekään tietylle ihmiselle oltu määrätty niiden käyttöö. Eikä siinä työn touhussa nyt aina tajunnu aatella kuvien räpsimistä, kun alko toi näyttelykin jo painaan päälle. (Mut onneks itellä oli taskussa se iPod, nii saatiin ikuistettua monia hyviä hetkiä projektin varrella.)

Projektissa oli mukana toinen vuosikurssi sekä muutamia ensimmäisen vuoden nopeutettuja, eli siis noin parisenkymmentä oppilasta. Kaikki ei tietenkään painanu samaan aikaan Corvetten parissa vaan myös muitakin asiakastöitä tehtiin siinä rinnalla. Toisaalta tuntuu, et pärjättiin ihan hyvin näillä välineillä, mitä meille annettiin, sillä monilla oli omia älypuhelimia ja kameroita mukana koulussa, ja melko monella on kotonaan tietokone, jolla tehdä päivityksiä. Ainahan me pystyttiin lainaamaan toisillemme iPodeja, jos tarve sitä vaati. En sit tiiä. mitä siitä olis tullu, jos jokasella olis ollu oma käytössään. :D

Omasta mielestäni näistä meille annetuista härveleistä on ollu hyötyäkin oppimisen kannalta, koska just esim. iPod:lla pystyt heti ettiin tietoo tai sit ottaan kuvan jostain tärkeestä asiasta, ja kotona voi sit selata kuvia läpi ja muistelemaan, et mitäs ihmettä täs nyt tehtiinkään. Lisäks myös blogista saa paljon kiinnostavamman olosen, jos sinne lisää vähän kuvia.

Ja mitä näihin meidän haalareihin tulee, niin on se kyl kätevä systeemi. Se motivoi oppimaan ja osaamaan ammattia. Haalarin mukana annetaan myös vastuuta. Hallissa siis saa itelleen jonkun vastuualueen esim. maalivarasto. Se tarkottaa sitä, et alue pidetään siistinä ja et hyllyssä on riittävästi sinne kuuluvia maaleja. Vastuualueen lisäks valkohaalarinen on asemassa, jossa opastetaan nuorempia ja osaamattomampia. Eli siis opetetaan jo itse opittua. Kyllähän se nyt tuntuu hienolta, kun huomaa, et opettajat pitää sua edes jonkin verran kehittyneenä. :D Valkosen haalarin vastaanottaminen on vapaaehtosta, eli jos itestä tuntuu viel vähän epävarmalta, niin kunniasta voi aina kieltäytyä ja haalarin saa sit, kun uskoo olevansa sen arvonen. Haalarit pyritään jakamaan kaikille samaan aikaan, koska halutaan kuitenkin välttää oppilaiden eriarvoistamista.

Että näin. Mikäli vielä tuntuu siltä, et jokin asia kiinnostaa tai jäi vähän epäselväks niin saa kysyä. :)

4 kommenttia:

  1. Kyllä BigBoss voikin vähän relata tuollaisen rankan ja onnistuneen projektin jälkeen. Terveisiä Kalakukko-kaupungista. Tuo Jari oli sen verran kiireisempi, ettei jäänyt seuraamaan Taitajia. Tänään ohjelmassa... terkkuja!

    VastaaPoista
  2. Hyvää pohdintaa, nyt voi todellakin ottaa vähän rennommin työsalissa. Kiitokset vielä kerran oppilasprojektinjohtajana toimimisesta, hoidit homman erittäin hienosti vähentäen opettajan taakkaa merkittävästi projektin suhteen.

    VastaaPoista
  3. Kiitos mainiosta kirjoituksesta. Kiva kun jaksatte vastata kysymyksiin: pohdimme niiden perusteella mitä hankintoja teemme omien projektiemme opiskelijoillemme.

    VastaaPoista
  4. Ongelmana onkin nyt se, etten osaa ottaa rennosti :D Sitä, kun kerran alkaa apinan raivolla jotain tehdä, niin ei sitä osaa enää hellittää.
    Kiva kuulla, että meidän kokeiluista on hyötyä muille! =)

    VastaaPoista