Hellurei ja hellät tunteet!

Niin että tota noin niin... Eilinen oli taas yks näistä Jos joku menee vikaan, niin ei loppukaan ihan nappiin mee -päivä. Päivähän alko loistavasti, kun naapurin mölyapinat tuli puoli 5 aikaan baarista kotiin pitään jatkoja ja porukkaa juoksi ja huusi rappukäytävässä enemmän ku laki sallii. Sitten ku oli lopulta saanu taas unen päästä kiinni, nii sit totta kai nukuin vähän pommiin ja tukka putkel sai taas kouluun mennä. Ensimmäinen havainto, kun kouluun pääsi oli, ettei Villee ja Toneja näy missään.. Oh my god! No Villehän onneks löyty melko nopeesti maalivarastosta, tosin ei niin hyvien uutisten kanssa. Corvetten pintavärin värikoodi oli vähän hukassa eikä kukaan tietenkään sitä ulkoo muistanu. Asia jätettiin vielä vähän hautumaan, koska eihän sitä nyt vielä tarvittu muuta, kun hiomavärin sävyn valitsemiseen. Siinä sit päädyttiin vaaleeseen sävyyn, ja eikun maalia tekeen. Heeeetkonen.. "Mites tää maalipurkki voi olla tyhjä??!!" Ville oli just tiistaina tarkistanu, et maalia varmasti riittää korin maalaamiseen.. Vähän aikaa siinä kipitettiin maalivarastosta toiseen ja pärrättiin samalla. Onneks täysinäinen purkki löyty pienen pörräämisen jälkeen. Huoh! Niih.. No.. Tota.. Ainuttakaan pohjamaaliruiskua ei ollu vapaana tai ehjänä.. Voi nyt pyhä jysäys sentään! Hetken odottelun jälkeen kuitenkin saatiin sit ruutta käyttöön. Ja nyt sit siihen maalin tekoon! Jeij! Vaihdettiin vanhasta maalipurkista kaatonokka uuteen purkkiin ja sekoteltiin maali hyvin, sit lähettiin kaataan maalia mittakuppiin.. Tietystihän se kansi vuotaa kuin seula ja pian onkin koko maalivaraston lattia maalissa. No mä siivoon, mä siivoon!
Lopulta päästiin maalaamaan. Aamusta heti piti maalata, mut miten ollakaan kello oli jo lähempänä puolta 11 ennen kun maalaamoon päästiin. Ilmeisesti oli vähän maalihuurut ja aamun hysteria noussu päähän, kun meno maalaamossa oli melko hulvatonta. :) Maalaus suju huolettomasti (sentään joku menee nappiin vielä).
Tyytyväisinä tultiin syömästä ja siinä odoteltiin, että uunitus saatais päätökseen, niin päästäis sit hinkkaileen koria. Siihen se hyvä tuuri sit taas tyssäskin, toinen Corvetten ovista keikahti alas telineestä. Tässä vaiheessa äkkiä kädet silmille. "Mikä tätä päivää oikein vaivaa?!? Mitä niin pahaa me muka ollaan tehty?!?" Jotain hyvää tässäkin kai on nähtävä. Kaikeks onneks kitti vaan vähän halkes oven reunasta. Nopee korjaus, ja pian ollaanki taas melkein aikataulussa. =)
Corvetten kori tuotiin hallin puolelle, ja kun se oli saatu jäähtymään alotettiinkin sit vesihionta.. Tässä vaiheessa oli hermot jo niin äärimmilleen venytetyt, ettei meinannu oikein työn teko sujua.. Tuntu vaan siltä et äksyili kaikille ja kiukutteli hinkatessaan. Kellon lähestyessä neljää, oikein odotti että pääsis pois, ettei vaan enää tulis mitään uusia vastoinkäymisiä eteen.

Tänään oli jo paljon hilpeempi fiilis ja melkein koko päivä kulutettiinkin sit autoo hinkatessa. Silvonen ja Fellman kävi maalaamassa ovet ja konepeiton hiomavärillä ja niitäkin päästään myös jatkaan huomenissa.

Pää, olkapäät, peppu.. pikku alkulämmittelyt ennen maalausta

Hyvä fiilis! Roosa ja Silvonen

Ville maalailee

Fellman maalailee

Silvonen osottelee ruiskulla

Fellmanilla on hupaisaa oven korjauksen kanssa :D